Hagia Sophian opastettu kierros lipulla

Istanbul E-pass sisältää Hagia Sofian kierroksen lipulla ja ammattitaitoisen englanninkielisen oppaan kanssa. Lisätietoja saat kohdasta "Tunnit & tapaamispaikka".

Istanbulin Hagia Sofia

Kuvittele rakennus, joka on seisonut samalla paikalla 1500 vuotta, kahden uskonnon ykköstemplinä. Itäisen kristillisyyden päämaja ja ensimmäinen moskeija Istanbulissa. Se rakennettiin vain 5 vuodessa. Sen kupoli oli suurin kupoli 55,60 metrin korkeudellaan ja 31,87 halkaisijallaan 800 vuoden ajan maailman korkeimpana. Uskontojen kuvaukset rinnakkain. Roomalaisten keisarien kruunajaispaikka. Se oli sulttaanin ja hänen kansansa kohtaamispaikka. Tämä on kuuluisa Istanbulin Hagia Sofia.

Mihin aikaan Hagia Sofia avautuu?

Se on avoinna joka päivä klo 09:00–19:00.

Onko Hagia Sofia -moskeijaan sisäänpääsymaksua?

Sisäänpääsylippu sisältyy opastettuun kierrokseen.

Missä Hagia Sofia sijaitsee?

Se sijaitsee vanhan kaupungin sydämessä, ja sinne pääsee helposti julkisilla kulkuneuvoilla.

Vanhan kaupungin hotelleista; Ota T1-raitiovaunu pysäkille Sultanahmet. Sieltä on 5 minuutin kävelymatka.

Taksimin hotelleista; Ota funikulaari (F1-linja) Taksimin torilta Kabatas. Tämän jälkeen ota T1-raitiovaunu pysäkille Sultanahmet . Raitiovaunupysäkiltä sinne on 2–3 minuutin kävelymatka.

Sultanahmetin hotelleista; se on useimpien Sultanahmetin alueen hotellien kävelyetäisyydellä.

Kauanko Hagia Sofian vierailu kestää ja mikä on paras aika?

Voit vierailla siellä omatoimisesti 15–20 minuutissa. Opastetut kierrokset kestävät noin 30 minuuttia ulkoa. Tässä rakennuksessa on paljon pieniä yksityiskohtia. Koska se toimii tällä hetkellä moskeijana, kannattaa huomioida rukousajat. Aamuvarhainen vierailuaika olisi erinomainen hetki käydä siellä.

Hagia Sofian historia

Suurin osa matkailijoista sekoittaa kuuluisan Sinisen moskeijan ja Hagia Sofian toisiinsa. Mukana myös Topkapi-palatsi, joka on yksi Istanbulin eniten vierailluista kohteista, nämä kolme rakennusta kuuluvat UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Koska ne ovat vastapäätä toisiaan, näiden rakennusten tärkein ero ovat minareettien lukumäärä. Minareetti on moskeijan kyljessä oleva torni. Tornin ensisijainen tarkoitus oli aikoinaan kutsua rukoukseen ennen mikrofonijärjestelmää. Sinisellä moskeijalla on 6 minareettia. Hagia Sofialla on 4 minareettia. Minareettien määrän lisäksi toinen ero on historia. Sininen moskeija on ottomaanien rakentama, kun taas Hagia Sofia on vanhempi ja roomalainen rakennus; niiden välinen ero on noin 1100 vuotta.

Mistä Hagia Sofia on saanut nimensä?

Rakennuksesta käytetään alueesta ja kielestä riippuen useita eri nimiä. Turkin kielellä sitä kutsutaan nimellä Ayasofya, kun taas englanniksi sitä kutsutaan usein virheellisesti nimellä St. Sophia. Tämä aiheuttaa sekaannusta, sillä monet uskovat nimen tulevan Pyhimyksestä, jonka nimi on Sophia. Alkuperäinen nimi Hagia Sophia tulee kuitenkin muinaiskreikasta ja tarkoittaa "Jumalallista viisautta". Tämä nimi kuvaa rakennuksen omistautumista Jeesukselle, symboloiden Hänen jumalallista viisauttaan eikä tietyn pyhimyksen kunnioittamista.

Ennen kuin rakennuksesta tuli Hagia Sofia, sen alkuperäinen nimi oli Megalo Ecclesia, joka tarkoittaa "Suurta kirkkoa" tai "Mega-kirkkoa". Tämä titteli kuvasti sen asemaa ortodoksisen kristinuskon keskeisenä kirkkona. Rakennuksen sisällä vierailijat voivat yhä ihailla monimutkaisia mosaiikkeja, joista eräs kuvaa Justinianosta esittämässä kirkon mallia ja Konstantinusta Suurta tarjoamassa Jeesukselle ja Marialle kaupungin mallia—roomalaisen ajan perinne keisareille, jotka tilasivat mittavia rakennuksia.

Ottomaanien ajasta lähtien Hagia Sofialla on myös upeaa kalligrafiaa, erityisesti islamin pyhät nimet, joita koristeltiin rakennusta yli 150 vuoden ajan. Tämä yhdistelmä kristillisistä mosaiikeista ja islamilaisesta kalligrafiasta korostaa rakennuksen siirtymistä kahden merkittävän uskonnon ja kulttuurin välillä.

Lähteikö viking jälkensä Hagia Sofialle?

Hämmästyttävä osa historiaa löytyy viikinkien graffitien muodossa, joita on löydetty Hagia Sofiasta. 1100-luvulla viikinkisotilas nimeltä Haldvan kaiverretti nimen yhteen rakennuksen toisen kerroksen gallerioista. Nämä muinaiset graffitit ovat näkyvissä edelleen tänä päivänä, ja ne antavat vilauksen monimuotoisista vierailijoista, jotka kulkivat Hagia Sofian läpi vuosisatojen aikana. Haldvanin jälki muistuttaa norjalaisten läsnäolosta Bysantin Konstantinopolissa, jossa he usein palvelivat palkkasotureina Varangian kaartissa suojellen Bysantin keisareita.

Kuinka monta Hagia Sofian rakennusta rakennettiin historian aikana?

Historian aikana oli 3 Hagia Sofiaa. Konstantinus Suuri antoi käskyn ensimmäisen kirkon rakentamiseksi 400-luvulla jKr, heti kun hän oli julistanut Istanbulin Rooman valtakunnan pääkaupungiksi. Hän halusi osoittaa uuden uskonnon loiston, joten ensimmäinen kirkko oli merkittävä rakennus. Koska kirkko oli tehty puusta, se kuitenkin tuhoutui tulipalossa.

Kun ensimmäinen kirkko tuhoutui, Teodosius II määräsi toisen kirkon. Rakennustyöt alkoivat 500-luvulla, mutta tämä kirkko purettiin 600-luvulla Nika-kapinoiden aikana.

Viimeinen rakennus käynnistyi vuonna 532 ja valmistui vuonna 537. Lyhyessä noin 5 vuoden rakennusajassa rakennus alkoi toimia kirkona. Joidenkin tietojen mukaan 10 000 ihmistä työskenteli rakennustöissä, jotta se saatiin valmiiksi näin lyhyessä ajassa. Arkkitehdit olivat isidorus Miletoksesta ja Anthemius Trallesista, molemmat Turkin länsipuolelta.

Miten Hagia Sofia siirtyi kirkosta moskeijaksi?

Rakentamisensa jälkeen rakennus toimi kirkkona ottomaanien aikaan saakka. Ottomaanien valtakunta valloitti Istanbulin kaupungin vuonna 1453. Sultan Mehmed Valloittaja antoi käskyn, että Hagia Sofia muutettaisiin moskeijaksi. Sulttaanin määräyksestä rakennuksen sisällä olevien mosaiikkien kasvot peitettiin, lisättiin minareetit ja asennettiin uusi Mihrab (rukousnisha, joka osoittaa Mekan suunnan). Tasavallan aikaan asti rakennus toimi moskeijana. Vuonna 1935 tämä historiallinen moskeija muutettiin parlamentin päätöksellä museoksi.

Kun rakennuksesta tuli museo, mosaiikkien kasvot paljastettiin jälleen. Nykyään vierailijat voivat yhä nähdä kahden uskonnon symbolit rinnakkain, mikä tekee siitä erinomaisen paikan ymmärtää suvaitsevaisuutta ja yhdessäoloa.

Mitä muutoksia tapahtui vuonna 2020, kun Hagia Sofia avattiin uudelleen moskeijaksi?

Vuonna 2020 Hagia Sofia koki merkittävän muutoksen, kun se palautettiin virallisesti presidentin päätöksellä takaisin museosta toimivaksi moskeijaksi. Tämä merkitsi kolmatta kertaa sen pitkän historian aikana, että Hagia Sofiasta oli käytetty palvontapaikkaa: se palasi islamilaisiin juuriinsa sen jälkeen, kun se oli toiminut museona 85 vuotta. Kuten kaikissa Turkin moskeijoissa, nyt vierailijat voivat siirtyä rakennukseen aamun ja iltarukousten välisenä aikana. Päätös sai sekä kotimaisia että kansainvälisiä reaktioita, sillä Hagia Sofialla on suuri kulttuurinen ja uskonnollinen merkitys sekä kristityille että muslimeille.

Mikä on pukukoodi, kun vierailet Hagia Sofiassa?

Kun vierailet Hagia Sofiassa, on tärkeää noudattaa perinteistä pukukoodia, jota kaikissa Turkin moskeijoissa noudatetaan. Naisilta vaaditaan hiusten peittäminen ja pitkien hameiden tai väljien housujen käyttäminen vaatimattomuuden säilyttämiseksi, kun taas miesten tulee varmistaa, että shortsien lahkeet jäävät polven alapuolelle. Lisäksi kaikkien vierailijoiden tulee riisua kengät ennen rukousalueelle siirtymistä.

Museokaudellaan rakennuksessa ei sallittu rukouksia. Kuitenkin, koska se on palautunut moskeijaksi, rukoukset voidaan nyt suorittaa vapaasti niille määritettyinä aikoina. Vierailitpa sitten turistina tai rukoukseen, Hagia Sofian uusi toiminto on luonut tilan, jossa sekä rukoilijat että nähtävyyksien katselijat voivat arvostaa sen syvää uskonnollista ja historiallista merkitystä.

Millainen Hagia Sofia oli ennen kuin siitä tuli moskeija?

Ennen kuin Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi, se oli kristillinen katedraali, joka tunnettiin nimellä Hagia Sofian kirkko ja tarkoittaa kreikaksi "Pyhää viisautta". Rakennustyöt tilasi Bysantin keisari Justinianus I, ja ne valmistuivat vuonna 537 jKr. Se oli maailman suurin katedraali lähes 1 000 vuoden ajan, ja se toimi Itäisen ortodoksisen kristinuskon keskuksena ja vaikutti merkittävästi uskonnolliseen sekä poliittiseen elämään Bysantin valtakunnassa. Rakennus tunnettiin massiivisesta kupolista ja innovatiivisesta arkkitehtuurisuunnittelusta, mikä symboloi valtakunnan vaurautta ja valtaa.

Vuonna 1453, kun Ottomaanien valtakunta valloitti Konstantinopolin (nykyinen Istanbul), sulttaani Mehmed II muutti katedraalin moskeijaksi. Siirtymän aikana lisättiin islamilaisia piirteitä, kuten minareetit, mihrab (rukousnisha) ja kalligrafiset paneelit, kun taas joitakin kristillisiä mosaiikkeja peitettiin tai poistettiin. Tämä merkitsi Hagia Sofian pitkän historian alkua moskeijana, joka jatkui vuoteen 1935, jolloin siitä tuli museo.

Mitä eroja on Hagia Sofian, Aya Sofian ja Saint Sofian välillä?

Vaikka nimiä Hagia Sophia, Aya Sophia ja Saint Sophia käytetään usein toistensa synonyymeina, ne viittaavat samaan rakennukseen eri kieli- ja kulttuurikonteksteissa:

• Hagia Sophia: Tämä on kreikankielinen nimi, joka tarkoittaa "Pyhää viisautta". Se on kansainvälisesti käytetyin termi, erityisesti historiallisissa ja akateemisissa keskusteluissa.
• Aya Sophia: Tämä on turkinkielinen versio nimestä, joka otettiin käyttöön sen jälkeen, kun ottomaanit valloittivat Konstantinopolin. Sitä käytetään laajasti Turkissa ja turkinkielisten keskuudessa.
• Saint Sophia: Tämä on käännös, jota käytetään pääasiassa länsimaiden kielissä ja yhteyksissä. Se heijastaa samaa merkitystä – "Pyhää viisautta" – mutta "Saint"-nimitys on yleisempi englanninkielisissä maissa.

Näistä nimen vaihteluista huolimatta ne kaikki viittaavat samaan ikoniseen rakennukseen Istanbulissa, joka tunnetaan rikkaasta historiastaan kristillisenä katedraalina, moskeijana ja nykyisin merkittävänä kulttuurisena symbolina.

Mikä Hagia Sofia on nyt – moskeija vai museo?

Heinäkuusta 2020 lähtien Hagia Sofia on jälleen moskeija. Muutos julkistettiin sen jälkeen, kun turkkilainen tuomioistuin kumosi sen aseman museona; tätä asemaa se oli pitänyt vuodesta 1935 alkaen Mustafa Kemal Atatürkin johtamassa maallisessa hallinnossa. Päätös palauttaa se moskeijaksi on saanut aikaan sekä kotimaista että kansainvälistä keskustelua rakennuksen kulttuurisen ja historiallisn merkityksen vuoksi useille eri uskonnoille.

Vaikka se toimii nykyään moskeijana, Hagia Sofia on avoinna kaikenlaisille uskontokunnille kuuluville vierailijoille, kuten monissa muissakin Turkin moskeijoissa. Muutoksia kuitenkin on tehty, kuten joidenkin kristillisten kuvastojen peittäminen rukousten aikana. Uskonnollisesta roolista huolimatta Hagia Sofia säilyttää valtavan arvon historiallisena muistomerkkinä, joka heijastaa sekä kristillistä Bysantin menneisyyttä että islamilaista Ottomaanien aikaa.

Mitä Hagia Sofian sisällä on?

Hagia Sofian sisällä voit nähdä kiehtovan sekoituksen kristillistä ja islamilaista taidetta sekä arkkitehtuuria, joka kuvastaa rakennuksen monimutkaista historiaa. Keskeisiä piirteitä ovat:

• Kupoli: Keskikupoli, yksi maailman suurimmista, on bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteos. Se kohoaa yli 55 metriä lattian yläpuolelle. Sen mahtavuus ja korkeus luovat vierailijoille kunnioitusta herättävän tunteen.
• Kristilliset mosaiikit: Vaikka monet mosaiikit peitettiin tai poistettiin ottomaanien aikana, useat bysanttilaiset mosaiikit, jotka kuvaavat Jeesusta Kristusta, Neitsyt Mariaa ja erilaisia pyhimyksiä, on paljastettu ja kunnostettu, tarjoten vilauksen rakennuksen ajasta katedraalina.
• Islamilainen kalligrafia: Suuret pyöreät paneelit, joihin on kirjoitettu arabialaista kalligrafiaa, ovat näkyvästi esillä sisätiloissa. Näissä lukemissa mainitaan Allahin, Muhammadin ja islamin ensimmäisten neljän kalifin nimet, jotka lisättiin sen aikana moskeijana.
• Mihrab ja minbar: Mihrab (nisha, joka osoittaa Mekan suunnan) ja minbar (saarnatuoli) lisättiin, kun Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi. Nämä ovat olennaisia osia muslimien rukouksissa.
• Marble-sarakkeet ja -seinät: Hagia Sofia tunnetaan myös värikkäiden marmorien käytöstä ympäri Bysantin valtakuntaa, mikä lisää rakennuksen kokonaismahtavuutta.

Sisätilat edustavat ainutlaatuista arkkitehtonista ja kulttuurista yhdistelmää, symboloiden sekä bysanttilaisia että ottomaanien taiteellisia perinteitä.

Millaisesta arkkitehtuurityylistä Hagia Sofia tunnetaan?

Hagia Sofia on tunnettu esimerkki bysanttilaisesta arkkitehtuurista, ja sen kuuluisin piirre on massiivinen kupoli, joka hallitsee koko rakennusta. Tälle tyylille on ominaista:

• Keskikupolit: Hagia Sofian keskikupolin innovatiivinen suunnittelu, joka näyttää leijuvan laivan yläpuolella, oli merkittävä arkkitehtoninen saavutus aikanaan. Se vaikutti myöhempien ottomaanien moskeijoiden, mukaan lukien Sinisen moskeijan, suunnitteluun.
• Pendentifit: Nämä kolmionmuotoiset rakenteet mahdollistivat suuren kupolin sijoittamisen suorakaiteen muotoiselle perustalle, ja ne olivat keskeinen innovaatio, joka määritteli bysanttilaisen arkkitehtuurin.
• Valon käyttö: Arkkitehdit sisällyttivät taitavasti kupolin juureen ikkunoita, mikä loi illuusion, että kupoli on ripustettu taivaasta. Tämän valon hyödyntäminen jumalallisuuden tunteen luomiseksi on tullut bysanttilaisten uskonnollisten rakennusten tunnusmerkiksi.
• Mosaiikit ja marmori: Monimutkaiset mosaiikit ja runsaasti värejä sisältävät marmoriseinät heijastavat Bysantin valtakunnan ylellisyyttä ja symboliikkaa keskittyen uskonnollisiin teemoihin ja kuvastoihin.

Tämä arkkitehtuurityyli vaikutti voimakkaasti niihin ottomaanien arkkitehteihin, jotka myöhemmin muuttivat rakennuksen moskeijaksi, mikä johti sen ainutlaatuiseen bysanttilaisten ja islamilaisten elementtien yhdistelmään.

Miksi Hagia Sofia on tärkeä sekä kristityille että muslimeille?

Hagia Sofialla on syvä merkitys sekä kristityille että muslimeille sen roolin vuoksi molempien uskontojen uskonnollisessa historiassa. Kristityille se oli maailman suurin katedraali lähes 1 000 vuoden ajan ja se toimi Itäisen ortodoksisen kirkon keskuksena. Se oli tärkeiden uskonnollisten seremonioiden paikka, mukaan lukien bysanttilaisten keisarien kruunaukset, ja sen Jeesusta Kristusta ja Neitsyt Mariaa kuvaavat mosaiikit ovat kunnioitettuja kristillisen uskon symboleja.

Muslimeille Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi sulttaani Mehmed II:n toimesta, kun Konstantinopoli vallattiin vuonna 1453. Se symboloi islamin voittoa Bysantin valtakunnasta. Rakennuksesta tuli malli tulevien ottomaanien moskeija-arkkitehtuurille, ja se innoitti monia Istanbulin kuuluisimpia moskeijoita, kuten Suleymaniye-moskeijaa ja Sinistä moskeijaa. Islamilaisen kalligrafian, mihrabin ja minareettien lisääminen heijasti sen uutta islamilaista identiteettiä.

Hagia Sofia edustaa kahden suuren maailmanuskonnon kohtaamista ja on voimakas symboli sekä kristillisestä että islamilaisesta kulttuuriperinnöstä. Sen jatkuva käyttö ja säilyttäminen heijastavat sen roolia siltana menneisyyden ja nykyisyyden, idän ja lännen sekä kahden maailman suuren uskonnollisen perinteen välillä.