Hagia Sofian opastettu kierros lipulla

Istanbul E-pass sisältää Hagia Sofia -kierroksen lipulla ja englanninkielisen ammattitaitoisen oppaan kanssa. Lisätietoja on kohdassa "Tunnit & tapaamispaikka".

Hagia Sofia Istanbulissa

Kuvittele rakennus, joka on seissyt samalla paikalla 1500 vuotta, kahden uskonnon ykköstemppeli. Itäisen ortodoksisen kristikunnan päämaja ja ensimmäinen moskeija Istanbulissa. Se rakennettiin vain viidessä vuodessa. Sen kupoli oli maailman suurin kupoli 55,60 metrin korkeudella ja 31,87 metrin halkaisijalla 800 vuoden ajan. Uskontojen kuvaukset vierekkäin. Roomalaisten keisarien kruunajaispaikka. Se oli sulttaanin ja hänen kansansa kohtaamispaikka. Tämä on kuuluisa Hagia Sofia Istanbulissa.

Mihin aikaan Hagia Sofia avautuu?

Se on avoinna joka päivä klo 09:00–19:00.

Onko Hagia Sofia -moskeijaan sisäänpääsymaksua?

Sisäänpääsymaksu sisältää lipun ohjatulle kierrokselle.

Missä Hagia Sofia sijaitsee?

Se sijaitsee vanhan kaupungin sydämessä, ja sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä.

Vanhan kaupungin hotelleista; Ota T1-raitiovaunu asemalle Sultanahmet . Sieltä on 5 minuutin kävelymatka.

Taksimin hotelleista; Ota köysirata (F1-linja) Taksimin torilta kohteeseen Kabatas. Sieltä jatka T1-raitiovaunulla asemalle Sultanahmet raitiovaunupysäkille. Raitiovaunupysäkiltä on 2–3 minuutin kävely perille.

Sultanahmetin hotelleista; se on kävelymatkan päässä useimmista Sultanahmetin alueen hotelleista.

Kauanko Hagia Sofian vierailu kestää ja mikä on paras aika?

Voit vierailla itsenäisesti 15–20 minuutissa. Ohjatut kierrokset kestävät ulkoa noin 30 minuuttia. Tässä rakennuksessa on paljon pieniä yksityiskohtia. Koska se toimii nykyään moskeijana, tulee olla tietoinen rukousajoista. Aamun varhainen aika olisi erinomainen hetki vierailla siellä.

Hagia Sofian historia

Valtaosa matkailijoista sekoittaa kuuluisan Sinisen moskeijan Hagia Sofiaan. Näiden kolmen rakennuksen lisäksi muun muassa Topkapi-palatsi, joka on yksi Istanbulin eniten käydyistä nähtävyyksistä, ovat UNESCO:n perintöluettelossa. Koska ne ovat vastapäätä toisiaan, suurin ero näiden rakennusten välillä on minarettien määrä. Minareetti on tornia moskeijan sivulla. Tämän tornin ensisijainen tarkoitus oli muinoin kutsua rukous ennen mikrofonijärjestelmää. Sinisessä moskeijassa on 6 minareettia. Hagia Sofiassa on 4 minareettia. Minarettien määrän lisäksi toinen ero on historia. Sininen moskeija on ottomaanien rakentama, kun taas Hagia Sofia on vanhempi ja roomalainen rakennus; niiden välillä on noin 1100 vuotta.

Mistä Hagia Sofia on saanut nimensä?

Rakennuksesta käytetään eri alueesta ja kielestä riippuen useita nimiä. Turkiksi sitä kutsutaan nimellä Ayasofya, kun taas englanniksi sitä kutsutaan usein virheellisesti nimellä St. Sophia. Tämä aiheuttaa sekaannusta, sillä monet uskovat nimen olevan peräisin Sophiana-nimisestä pyhimyksestä. Alkuperäinen nimi, Hagia Sofia, tulee kuitenkin muinaisesta kreikasta ja tarkoittaa "Jumalaista viisautta". Tämä nimi heijastaa rakennuksen omistautumista Jeesus Kristukselle, symboloiden Hänen jumalallista viisauttaan tiettyä pyhimystä kunnioittamatta.

Ennen kuin Hagia Sofia tunnettiin nimellä Hagia Sofia, rakenteen alkuperäinen nimi oli Megalo Ecclesia, joka tarkoittaa "Suurta kirkkoa" tai "Mega-kirkkoa". Tämä nimike kuvasti sen asemaa ortodoksisen kristinuskon keskeisenä kirkkona. Rakennuksen sisällä vierailijat voivat yhä ihailla monimutkaisia mosaiikkeja, joista yhdessä Justinian i esittää mallia kirkosta ja Konstantin Suuri tarjoaa mallin kaupungista Jeesukselle ja Marialle—perinne roomalaiselta ajalta keisareille, jotka tilasivat suuria rakennushankkeita.

Ottomaanien ajasta lähtien Hagia Sofiassa on myös upeaa kirjaimistoa, erityisesti islamin pyhiä nimiä, joita koristivat rakennusta yli 150 vuoden ajan. Tämä yhdistelmä kristillisiä mosaiikkeja ja islamilaista kalligrafiaa korostaa rakennuksen siirtymistä kahden suuren uskonnon ja kulttuurin välillä.

Laisiko viking jättää jälkensä Hagia Sofiassa?

Mielenkiintoinen pala historiaa piilee viikinkien graffitina, jota löytyy Hagia Sofiasta. 1100-luvulla viikinkisotilas nimeltä Haldvan kaiversi nimensä yhteen rakennuksen toisen kerroksen gallerioista. Tämä muinainen graffitijälki näkyy yhä tänä päivänä ja tarjoaa vilauksen monimuotoisista vierailijoista, jotka ovat kulkeneet Hagia Sofian läpi vuosisatojen aikana. Haldvanin jälki muistuttaa norjalaisten/pohjoisten miesten läsnäolosta Bysantin Konstantinopolissa, jossa he usein toimivat palkkasotureina Vaarangi-kaartissa suojellen Bysantin keisareita.

Kuinka monta Hagia Sofiaa rakennettiin historian aikana?

Historian aikana Hagia Sofiaa oli 3. Konstantinus Suuri antoi käskyn ensimmäisestä kirkosta 4. vuosisadalla jaa, heti kun hän julisti Istanbulin Rooman valtakunnan pääkaupungiksi. Hän halusi osoittaa uuden uskonnon loiston, joten ensimmäinen kirkko oli merkittävä rakennushanke. Koska kirkko oli tehty puusta, se kuitenkin tuhoutui tulipalossa.

Kun ensimmäinen kirkko tuhoutui, Theodosius ii määräsi toisen kirkon. Rakentaminen alkoi 500-luvulla, mutta se purettiin 600-luvulla Nika-kapinoiden aikana.

Lopullinen rakentaminen alkoi vuonna 532 ja valmistui vuonna 537. Lyhyen, viiden vuoden rakennusajan kuluessa rakennus alkoi toimia kirkkona. Joidenkin tietojen mukaan rakentamiseen osallistui 10 000 ihmistä, jotta se saatiin valmiiksi näin lyhyessä ajassa. Arkkitehteinä olivat isidorus Miletoksesta ja Anthemius Tralleista, molemmat Turkin länsipuolelta.

Miten Hagia Sofia siirtyi kirkosta moskeijaksi?

Rakennuksen valmistumisen jälkeen se toimi kirkkona aina Ottomaanien aikaan saakka. Ottomaanien valtakunta valloitti Istanbulin kaupungin vuonna 1453. Sultan Mehmed Valloittaja antoi käskyn, että Hagia Sofia muutetaan moskeijaksi. Sulttaanin käskystä rakennuksen sisällä olevien mosaiikkien kasvot peitettiin, minareetteja lisättiin ja uusi Mihrab (Meccan suunnan osoittava kapeikko) asennettiin. Tasavallan aikaan saakka rakennus toimi moskeijana. Vuonna 1935 tämä historiallinen moskeija muutettiin parlamentin päätöksellä museoksi.

Kun siitä tuli museo, mosaiikkien kasvot paljastettiin jälleen. Nykyiset vierailijat voivat yhä nähdä kahden uskonnon symbolit vierekkäin, mikä tekee paikasta erinomaisen ymmärtää suvaitsevaisuutta ja yhdessäoloa.

Mitä muutoksia tapahtui vuonna 2020, kun Hagia Sofia avattiin uudelleen moskeijaksi?

Vuonna 2020 Hagia Sofia koki merkittävän muutoksen, kun se virallisesti palautettiin presidentin asetuksella museosta toimivaksi moskeijaksi. Tämä oli kolmas kerta sen pitkän historian aikana, kun Hagia Sofiaa oli käytetty palvontapaikkana, ja se palasi islamilaisille juurilleen sen jälkeen, kun se oli toiminut museona 85 vuoden ajan. Kuten kaikki moskeijat Turkissa, vierailijat voivat nyt tulla rakennukseen aamu- ja iltarukousten välisenä aikana. Päätös herätti sekä kotimaisia että kansainvälisiä reaktioita, sillä Hagia Sofialla on suuri kulttuurinen ja uskonnollinen merkitys sekä kristityille että muslimeille.

Mikä on pukeutumissääntö Hagia Sofian vierailulle?

Vieraillessasi Hagia Sofiassa on tärkeää noudattaa perinteistä pukeutumiskoodia, jota noudatetaan kaikissa Turkissa sijaitsevissa moskeijoissa. Naisilta vaaditaan hiusten peittäminen ja pitkien hameiden tai löysien housujen käyttäminen, jotta vaatimattomuus säilyy, kun taas miesten tulee varmistaa, että shortsien lahkeet ulottuvat polven alapuolelle. Lisäksi kaikkien vierailijoiden tulee riisua kengät ennen rukousalueelle siirtymistä.

Museokautensa aikana rukouksia ei sallittu rakennuksessa. Kun rooli moskeijana kuitenkin palautui, rukouksia voidaan nyt suorittaa vapaasti määrättyinä aikoina. Tulitpa sitten turistina tai rukoilemaan, Hagia Sofian uusi toiminto on luonut tilan, jossa sekä rukoilijat että nähtävyyksien ystävät voivat arvostaa sen syvää uskonnollista ja historiallista merkitystä.

Mikä Hagia Sofia oli ennen kuin siitä tuli moskeija?

Ennen kuin Hagia Sofiasta tuli moskeija, se oli kristillinen katedraali, joka tunnettiin nimellä Hagia Sofian kirkko—kreikaksi "Pyhä viisaus". Rakennuksen tilasi Bysantin keisari Justinian i ja se valmistui vuonna 537 jaa. Se oli maailman suurin katedraali lähes 1000 vuoden ajan, ja se toimi Itäisen ortodoksisen kristinuskon keskuksena, ja sillä oli tärkeä rooli uskonnollisessa ja poliittisessa elämässä Bysantin valtakunnassa. Rakennus tunnettiin massiivisesta kupolistaan ja innovatiivisesta arkkitehtonisesta suunnittelustaan, mikä symboloi valtakunnan rikkautta ja valtaa.

vuonna 1453, kun Ottomaanien valtakunta valloitti Konstantinopolin (nykyisen Istanbulin), sultan Mehmed ii muutti katedraalin moskeijaksi. Tämän siirtymän aikana lisättiin islamilaisia piirteitä, kuten minareetit, mihrab (rukouskapeikko) ja kalligrafisia paneeleita, kun taas osa kristillisistä mosaiikeista peitettiin tai poistettiin. Tämä merkitsi alkua Hagia Sofian pitkälle historialle moskeijana, joka jatkui, kunnes siitä tuli museo vuonna 1935.

Mitä eroja on Hagia Sofialla, Aya Sofialla ja Saint Sofialla?

Vaikka nimiä Hagia Sofia, Aya Sophia ja Saint Sophia käytetään usein toistensa sijasta, ne viittaavat samaan rakennukseen eri kielellisissä yhteyksissä:

• Hagia Sofia: Tämä on kreikankielinen nimi, joka tarkoittaa "Pyhää viisautta". Se on kansainvälisesti yleisimmin käytetty ilmaus, erityisesti historiallisissa ja akateemisissa keskusteluissa.
• Aya Sophia: Tämä on nimen turkinkielinen versio, joka otettiin käyttöön sen jälkeen, kun Ottomaanit valloittivat Konstantinopolin. Sitä käytetään laajasti Turkissa ja turkkia puhuvien keskuudessa.
• Saint Sophia: Tämä on käännös, jota käytetään pääasiassa länsimaisissa kielissä ja yhteyksissä. Se heijastaa samaa merkitystä – "Pyhä viisaus" – mutta termi "Saint" on yleisempi englanninkielisissä maissa.

Näistä nimivarianteista huolimatta ne kaikki viittaavat samaan ikoniseen rakennukseen Istanbulissa, joka tunnetaan rikkaasta historiastaan kristillisenä katedraalina, moskeijana ja nyt merkittävänä kulttuurisena symbolina.

Mikä Hagia Sofia on nyt – moskeija vai museo?

Heinäkuusta 2020 lähtien Hagia Sofia on jälleen muuttunut moskeijaksi. Muutos ilmoitettiin sen jälkeen, kun turkkilainen tuomioistuin oli kumonnut sen aseman museona—asemalla, jota sillä oli ollut vuodesta 1935 sekulaarin hallituksen alaisuudessa, jota johti Mustafa Kemal Ataturk. Päätös palauttaa se moskeijaksi on herättänyt sekä kotimaista että kansainvälistä keskustelua rakennuksen kulttuurisen ja historiallisen merkityksen vuoksi useille eri uskonnoille.

Vaikka se toimii nykyään moskeijana, Hagia Sofia on edelleen avoinna kaikille uskontokunnille vierailijoille, kuten useat muutkin moskeijat Turkissa. Muutoksia on kuitenkin tehty, kuten joidenkin kristillisten ikonografioiden peittäminen rukousten aikana. Uskonnollisen roolin muutoksesta huolimatta Hagia Sofia säilyttää valtavan arvon historiallisena muistomerkkinä, joka kuvastaa sekä kristillistä bysanttilaista että islamilaista ottomaanien menneisyyttä.

Mitä Hagia Sofiassa on sisällä?

Hagia Sofian sisätiloissa voit nähdä kiehtovan yhdistelmän kristillistä ja islamilaista taidetta sekä arkkitehtuuria, joka heijastaa rakennuksen monimutkaista historiaa. Keskeisiä piirteitä ovat:

• Kupoli: Keskuskupoli, yksi maailman suurimmista, on bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteos, joka kohoaa yli 55 metriä lattian yläpuolelle. Sen mahtavuus ja korkeus luovat kävijöille kunnioitusta herättävän vaikutelman.
• Kristilliset mosaiikit: Vaikka monet mosaiikit peitettiin tai poistettiin ottomaanien aikana, useita bysanttilaisia mosaiikkeja, joissa kuvataan Jeesus Kristus, Neitsyt Maria ja eri pyhimyksiä, on paljastettu ja kunnostettu, tarjoten vilauksen rakennuksen ajasta katedraalina.
• Islamilainen kalligrafia: Suuret, ympyränmuotoiset paneelit, joihin on kirjoitettu arabiankielistä kalligrafiaa, erottuvat selvästi sisätiloissa. Näihin kirjoituksiin sisältyvät Jumalan, Muhammadin ja islamin ensimmäisten neljän kalifin nimet, jotka lisättiin sen ajan, kun rakennus toimi moskeijana.
• Mihrab ja minbar: Mihrab (Meccan suunnan osoittava kapeikko) ja minbar (saarnatuoli) lisättiin, kun Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi. Nämä ovat välttämättömiä osia muslimien rukouksille.
• Marmoripylväät ja -seinät: Hagia Sofia on myös kuuluisa siitä, että se käyttää värillistä marmoria kaikkialta Bysantin valtakunnasta, mikä lisää rakennuksen kokonaismahtavuutta.

Sisätila edustaa ainutlaatuista arkkitehtonista ja kulttuurista sekoitusta, joka symboloi sekä bysanttilaisia että ottomaanien taiteellisia perinteitä.

Mistä arkkitehtonisesta tyylisuunnasta Hagia Sofia tunnetaan?

Hagia Sofia on tunnettu esimerkki bysanttilaisesta arkkitehtuurista, ja sen tunnetuin piirre on valtava kupoli, joka hallitsee rakennusta. Tätä tyyliä kuvaa erityisesti:

• Keskuskupolit: Hagia Sofian keskuskupolin innovatiivinen suunnittelu, joka näyttää leijuvan laivan yläpuolella, oli merkittävä arkkitehtoninen saavutus tuohon aikaan. se vaikutti myöhempien ottomaanien moskeijoiden suunnitteluun, mukaan lukien Sininen moskeija.
• Purjehkaartet (pendentifit): Nämä kolmionmuotoiset rakenteet mahdollistivat suuren kupolin sijoittamisen suorakulmaiselle perustalle, mikä oli keskeinen innovaatio, joka määritteli bysanttilaisen arkkitehtuurin.
• Valon käyttö: Arkkitehdit sisällyttivät taitavasti ikkunat kupolin tyveen, mikä luo illuusion siitä, että kupoli on ripustettu taivaasta. Tämän valon käyttäminen jumalallisuuden tunteen luomiseksi oli bysanttilaisille uskonnollisille rakennuksille tunnusomaista.
• Mosaiikit ja marmori: Monimutkaiset mosaiikit ja runsasväriset marmoriseinät heijastavat Bysantin valtakunnan ylellisyyttä ja symboliikkaa painottaen uskonnollisia teemoja ja ikonografiaa.

Tämä arkkitehtoninen tyyli vaikutti suuresti niihin ottomaanien arkkitehteihin, jotka myöhemmin muuttivat sen moskeijaksi, mikä johti sen ainutlaatuiseen bysanttilaisten ja islamilaisten elementtien yhdistelmään.

Miksi Hagia Sofia on tärkeä sekä kristityille että muslimeille?

Hagia Sofialla on syvä merkitys sekä kristityille että muslimeille sen roolin vuoksi molempien uskontojen uskonnollisessa historiassa. Kristityille se oli maailman suurin katedraali lähes 1000 vuoden ajan ja toimi Itäisen ortodoksisen kirkon keskuksena. se oli tärkeiden uskonnollisten seremonioiden paikka, mukaan lukien Bysantin keisarien kruunaukset, ja sen mosaiikit, joissa kuvataan Kristus ja Neitsyt Maria, ovat kunnioitettuja kristillisen uskon symboleja.

Muslimeille Konstantinopolin valloituksen jälkeen vuonna 1453 sultan Mehmed ii muutti Hagia Sofian moskeijaksi, mikä symboloi islamin voittoa Bysantin valtakunnasta. Rakennuksesta tuli malli tuleville ottomaanien moskeija-arkkitehtuurille, ja se inspiroi monia Istanbulin kuuluisimpia moskeijoita, kuten Süleymaniye ja Sininen moskeija. Islamilaisen kalligrafian, mihrabin ja minareettien lisääminen heijasti sen uutta islamilaista identiteettiä.

Hagia Sofia edustaa kahden suuren maailmanuskonnon kohtaamista, ja se on voimakas symboli sekä kristillisestä että islamilaisesta kulttuuriperinnöstä. Sen jatkuva käyttö ja säilyttäminen kuvastavat sen roolia siltana menneisyyden ja nykyisyyden, idän ja lännen sekä kahden maailman suurimman uskonnollisen perinteen välillä.