Hagia Sophian opastettu kierros lipulla

Istanbul E-pass sisältää Hagia Sophian liput ja englanninkielisen ammattitaitoisen opastetun kierroksen. Lisätietoja saat kohdasta ”Aukioloajat ja tapaaminen”.

Hagia Sophia Istanbulissa

Kuvittele rakennus, joka on seissyt samalla paikalla 1 500 vuotta ja ollut kahden uskonnon tärkein temppeli. Se oli ortodoksisen kristikunnan päämaja ja Istanbulin ensimmäinen moskeija. Se rakennettiin vain viidessä vuodessa. Sen kupoli oli maailman suurin kupoli 800 vuoden ajan: sen korkeus oli 55,60 metriä ja halkaisija 31,87 metriä. Uskontojen kuvauksia rinnakkain. Rooman keisarien kruunajaispaikka. Se oli sulttaanin ja hänen kansansa kohtaamispaikka. Tämä on kuuluisa Hagia Sophia Istanbulissa.

Milloin Hagia Sophia avautuu?

Se on avoinna joka päivä klo 09.00–19.00.

Onko Hagia Sophiaan pääsymaksua?

Pääsylippu sisältyy opastettuun kierrokseen.

Missä Hagia Sophia sijaitsee?

Se sijaitsee vanhankaupungin sydämessä, ja sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä.

Vanhankaupungin hotelleista; Ota T1-raitiovaunu Sultanahmet-raitiovaunupysäkille. Sieltä on viiden minuutin kävelymatka.

Taksimin hotelleista; Ota funikulaari (linja F1) Taksim-aukiolta Kabatasiin. Jatka sieltä T1-raitiovaunulla Sultanahmetin raitiovaunupysäkille. Pysäkiltä on 2–3 minuutin kävelymatka perille.

Sultanahmetin hotelleista; useimmat Sultanahmetin alueen hotellit ovat kävelymatkan päässä.

Kuinka kauan Hagia Sophiaan tutustuminen kestää ja milloin on paras aika vierailla?

Voit tutustua siihen omatoimisesti 15–20 minuutissa. Opastetut kierrokset kestävät ulkopuolelta käsin noin 30 minuuttia. Rakennuksessa on paljon pieniä yksityiskohtia. Koska se toimii tällä hetkellä moskeijana, rukousajat kannattaa ottaa huomioon. Aikainen aamu on erinomainen aika vierailla siellä.

Hagia Sophian historia

Suurin osa matkailijoista sekoittaa kuuluisan Sinisen moskeijan ja Hagia Sophian keskenään. Topkapın palatsi mukaan lukien nämä Istanbulin kolme suosituinta nähtävyyttä kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. Rakennukset sijaitsevat vastakkain, ja niiden merkittävin ero on minareettien määrä. Minareetti on moskeijan sivulla sijaitseva torni. Ennen mikrofonijärjestelmien käyttöönottoa sen tärkein tehtävä oli rukouskutsun esittäminen. Sinisessä moskeijassa on kuusi minareettia. Hagia Sophiassa niitä on neljä. Minareettien määrän lisäksi rakennukset eroavat toisistaan historiansa puolesta. Sininen moskeija on ottomaanien rakennuttama, kun taas Hagia Sophia on vanhempi ja roomalaisten rakentama. Niiden välillä on noin 1 100 vuotta.

Miten Hagia Sophia muuttui kirkosta moskeijaksi?

Rakentamisensa jälkeen rakennus toimi kirkkona ottomaanien aikaan asti. Osmanien valtakunta valloitti Istanbulin kaupungin vuonna 1453. Sulttaani Mehmed Valloittaja määräsi Hagia Sophian muutettavaksi moskeijaksi. Sulttaanin määräyksestä rakennuksen mosaiikkien kasvot peitettiin, siihen lisättiin minareetteja ja asennettiin uusi mihrab eli Mekan suuntaan osoittava syvennys. Rakennus toimi moskeijana tasavallan aikaan asti. Vuonna 1935 parlamentti määräsi tämän historiallisen moskeijan muutettavaksi museoksi.

Museoksi muuttamisen jälkeen mosaiikkien kasvot paljastettiin jälleen. Nykyään kävijät voivat yhä nähdä kahden uskonnon symboleja rinnakkain, mikä tekee paikasta erinomaisen kohteen suvaitsevaisuuden ja yhteisymmärryksen ymmärtämiseen.

Mitä muutoksia tapahtui vuonna 2020, kun Hagia Sophia avattiin uudelleen moskeijana?

Hagia Sophia toimii nykyään moskeijana, joten kulkumahdollisuudet voivat muuttua rukousaikoina.

Miten Hagia Sophiaan tulee pukeutua?

Hagia Sophiassa vieraillessa on tärkeää noudattaa perinteistä pukeutumissääntöä, jota noudatetaan kaikissa Turkin moskeijoissa. Naisten tulee peittää hiuksensa ja käyttää pitkiä hameita tai väljiä housuja säädyllisen pukeutumisen varmistamiseksi. Miesten tulee varmistaa, että shortsit ulottuvat polvien alapuolelle. Kaikkien kävijöiden tulee lisäksi riisua kenkänsä ennen rukoustilaan astumista.

Museona toimiessaan rakennuksessa ei saanut rukoilla. Sen jälkeen, kun se on jälleen otettu moskeijakäyttöön, siellä on voinut rukoilla vapaasti määrättyinä aikoina. Olitpa vierailulla matkailijana tai rukoilemassa, Hagia Sophian uusi käyttötarkoitus on luonut tilan, jossa sekä rukoilijat että nähtävyyksien katselijat voivat arvostaa sen syvää uskonnollista ja historiallista merkitystä.

Mitä Hagia Sophian sisällä on?

Hagia Sophian sisällä kävijät voivat nähdä suuren kupolin, marmoripylväät, islamilaisen kalligrafian ja jälkiä bysanttilaisista mosaiikeista. Opastetulla kierroksella nämä yksityiskohdat sekä rakennuksen bysanttilainen ja ottomaanien historia tulevat tutuiksi.

Mistä arkkitehtuurityylistä Hagia Sophia tunnetaan?

Hagia Sophia on tunnettu esimerkki bysanttilaisesta arkkitehtuurista. Sen kuuluisin piirre on rakennusta hallitseva valtava kupoli. Tälle tyylille ovat ominaisia seuraavat piirteet:

• Keskuskupolit: Hagia Sophian keskuskupolin innovatiivinen rakenne saa sen näyttämään siltä, että se leijuu kirkkosalin yllä. Se oli aikansa merkittävä arkkitehtoninen saavutus. Kupoli vaikutti myöhempien ottomaanimoskeijoiden, kuten Sinisen moskeijan, suunnitteluun.
• Riippukaaret: Näiden kolmiomaisten rakenteiden ansiosta suuri kupoli voitiin sijoittaa suorakulmaiselle pohjalle. Tämä oli merkittävä innovaatio, joka määritteli bysanttilaista arkkitehtuuria.
• Valon käyttö: Arkkitehdit sijoittivat ikkunoita taitavasti kupolin jalustaan, mikä luo vaikutelman taivaasta riippuvasta kupolista. Valon käyttö jumalallisuuden tunteen luomiseksi muodostui bysanttilaisten uskonnollisten rakennusten tunnuspiirteeksi.
• Mosaiikit ja marmori: Taidokkaat mosaiikit ja runsasväriset marmoriseinät heijastavat Bysantin valtakunnan loistoa ja symboliikkaa. Niissä korostuvat uskonnolliset aiheet ja kuvasto.

Tämä arkkitehtuurityyli vaikutti suuresti ottomaanien arkkitehteihin, jotka myöhemmin muuttivat rakennuksen moskeijaksi. Näin syntyi sen ainutlaatuinen bysanttilaisten ja islamilaisten elementtien yhdistelmä.

Miksi Hagia Sophia on tärkeä sekä kristityille että muslimeille?

Hagia Sophialla on suuri merkitys sekä kristityille että muslimeille, sillä se liittyy molempien uskontojen historiaan. Kristityille se oli lähes 1 000 vuoden ajan maailman suurin katedraali ja toimi itäisen ortodoksisen kirkon keskuksena. Siellä järjestettiin tärkeitä uskonnollisia seremonioita, kuten Bysantin keisarien kruunajaisia, ja sen Kristusta ja Neitsyt Mariaa esittävät mosaiikit ovat kristinuskon kunnioitettuja symboleja.

Muslimeille Hagia Sophia muutettiin Konstantinopolin valloituksen jälkeen vuonna 1453 moskeijaksi sulttaani Mehmed II:n määräyksestä. Se symboloi islamin voittoa Bysantin valtakunnasta. Rakennuksesta tuli tulevan ottomaanimoskeija-arkkitehtuurin esikuva, ja se innoitti rakentamaan useita Istanbulin kuuluisimpia moskeijoita, kuten Süleymaniyen ja Sinisen moskeijan. Islamilainen kalligrafia, mihrab ja minareetit ilmensivät rakennuksen uutta islamilaista identiteettiä.

Hagia Sophia edustaa kahden suuren maailmanuskonnon kohtaamista ja on vahva kristillisen ja islamilaisen kulttuuriperinnön symboli. Sen jatkuva käyttö ja säilyttäminen kuvastavat sen roolia siltana menneisyyden ja nykyisyyden, idän ja lännen sekä kahden maailman suuren uskonnollisen perinteen välillä.