Hagia Sofian opastettu kierros lipulla

E-pass sisältää Hagia Sofian liput englanninkielisellä, ammattitaitoisella opastetulla kierroksella. Lisätietoja varten tarkista osio “Hours & Meeting”.

Istambulin Hagia Sofia

Kuvittele rakennus, joka on seisonut samalla paikalla 1500 vuotta, kahden uskonnon ykköstemppeli. Itäisen kristillisyyden päämaja ja ensimmäinen moskeija Istanbulissa. Se rakennettiin vain 5 vuodessa. Sen kupoli oli suurin kupoli 55,60 metrin korkeudella ja 31,87 metrin läpimitaltaan, ja se oli maailman suurin 800 vuoden ajan. Uskontojen kuvaukset vierekkäin. Roomalaisten keisareiden kruunajaispaikka. Se oli sulttaanin ja hänen kansansa kokoontumispaikka. Se on kuuluisa Istambulin Hagia Sofia.

Mihin aikaan Hagia Sofia avautuu?

Se on auki joka päivä klo 09:00–19:00.

Onko Hagia Sofiassa sisäänpääsymaksua?

Sisäänpääsylippu sisältyy opastettuun kierrokseen.

Missä Hagia Sofia sijaitsee?

Se sijaitsee vanhankaupungin sydämessä, ja sinne pääsee helposti julkisilla kulkuneuvoilla.

Vanhan kaupungin hotelleista; ota T1-raitiovaunu asemalle Sultanahmet . sieltä kävelee 5 minuuttia.

Taksimin hotelleista; ota köysirata (F1-linja) Taksim-aukiolta kohteeseen Kabatas. Sieltä ota T1-raitiovaunu asemalle Sultanahmet raitiovaunupysäkille. raitiovaunupysäkiltä on 2–3 minuutin kävelymatka perille.

Sultanahmetin hotelleista; se on kävelyetäisyydellä useimmista Sultanahmetin alueen hotelleista.

Kauanko Hagia Sofian vierailu kestää ja mikä on paras ajankohta?

Voit vierailla siellä omatoimisesti 15–20 minuutissa. Opastetut kierrokset kestävät noin 30 minuuttia ulkoa. Tässä rakennuksessa on paljon pieniä yksityiskohtia. Koska rakennus toimii tällä hetkellä moskeijana, on syytä huomioida rukousajat. Aamun varhainen aika olisi erinomainen hetki vierailla siellä.

Hagia Sofian historia

Suurin osa matkailijoista sekoittaa kuuluisan Sinisen moskeijan ja Hagia Sofian toisiinsa. Mukana myös Topkapi-palatsi, yksi Istanbulin vierailluimmista kohteista; nämä kolme rakennusta kuuluvat Unescon perintöluetteloon. Koska ne sijaitsevat vastapäätä toisiaan, merkittävin ero näiden rakennusten välillä on minareettien lukumäärä. Minareetti on torni moskeijan sivulla. Tämän tornin ensisijainen tarkoitus oli kutsua rukoukseen vanhaan aikaan ennen mikrofonijärjestelmää. Sinisellä moskeijalla on 6 minareettia. Hagia Sofialla on 4 minareettia. Minareettien määrän lisäksi toinen ero on historia. Sininen moskeija on ottomaanien rakennus, kun taas Hagia Sofia on vanhempi ja roomalainen rakennus, ja niiden välinen ero on noin 1100 vuotta.

Miten Hagia Sofia siirtyi kirkosta moskeijaksi?

Rakentamisen jälkeen rakennus toimi kirkkona, kunnes Ottomaanien aika alkoi. Ottomaanien valtakunta valloitti Istanbulin kaupungin vuonna 1453. Sulttaani Mehmed Valloittaja antoi määräyksen, että Hagia Sofia muutetaan moskeijaksi. Sulttaanin määräyksellä rakennuksen sisällä olevien mosaiikkien kasvot peitettiin, minareetteja lisättiin ja asennettiin uusi mihrab (niittä, joka ilmaisee Mekan suunnan). Tasavallan aikaan asti rakennus palveli moskeijana. Vuonna 1935 tämä historiallinen moskeija muutettiin parlamentin määräyksestä museoksi.

Kun siitä tuli museo, mosaiikkien kasvot paljastettiin jälleen. Nykyään kävijät voivat edelleen nähdä kahden uskonnon symbolit vierekkäin, mikä tekee siitä erinomaisen paikan ymmärtää suvaitsevaisuutta ja yhdessäoloa.

Mitä muutoksia tapahtui vuonna 2020, kun Hagia Sofia avattiin uudelleen moskeijaksi?

Hagia Sofia toimii nykyään moskeijana, joten pääsy voi muuttua rukousaikojen aikana.

Mikä on pukeutumissääntö Hagia Sofiassa vieraillessa?

Kun vierailet Hagia Sofiassa, on olennaista noudattaa perinteistä pukeutumissääntöä, jota kaikissa Turkin moskeijoissa noudatetaan. Naisilta vaaditaan hiusten peittäminen ja pitkien hameiden tai väljän housujen käyttäminen vaatimattomuuden säilyttämiseksi, kun taas miesten tulisi varmistaa, että shortsit ulottuvat polven alapuolelle. Lisäksi kaikkien kävijöiden tulee riisua kengät ennen rukousalueelle siirtymistä.

Museokaudellaan rakennuksessa ei saanut rukoilla. Kuitenkin, koska se aloitti jälleen moskeijan roolin, rukouksia voi nyt suorittaa vapaasti määritettyinä aikoina. Vierailitpa sitten turistina tai rukoilemassa, Hagia Sofian uusi toiminto on luonut tilan, jossa sekä rukoilijat että nähtävyyksien katselijat voivat arvostaa sen syvää uskonnollista ja historiallista merkitystä.

Mitä Hagia Sofian sisällä on?

Hagia Sofian sisällä kävijät voivat nähdä sen suuren kupolin, marmoripylväät, islamilaisen kalligrafian sekä jälkiä bysanttilaisista mosaiikeista. Opastettu kierros auttaa selittämään nämä yksityiskohdat sekä rakennuksen bysanttilaisen ja ottomaanien historian.

Minkä arkkitehtonisen tyylin Hagia Sofia tunnetaan?

Hagia Sofia on tunnettu esimerkki bysanttilaisesta arkkitehtuurista, ja sen kuuluisin piirre on massiivinen kupoli, joka hallitsee rakennelmaa. Tälle tyylille on ominaista sen hyödyntämä:

• Keskikupolit: Hagia Sofian keskikupolin innovatiivinen muotoilu, joka näyttää leijuvan laivan yläpuolella, oli suuri arkkitehtoninen saavutus aikanaan. se vaikutti myöhempien ottomaanien moskeijoiden, mukaan lukien Sinisen moskeijan, suunnitteluun.
• Pendentiivit: Nämä kolmionmuotoiset rakenteet mahdollistivat suuren kupolin sijoittamisen suorakulmaiselle perustalle, mikä oli keskeinen innovaatio, joka määritteli bysanttilaisen arkkitehtuurin.
• Valon käyttö: Arkkitehdit sisällyttivät kupolin juureen taitavasti ikkunat, mikä luo illuusion siitä, että kupoli on ripustettu taivaasta. Tämä valon käyttö jumaluuden tunteen luomiseksi oli tunnusmerkki bysanttilaisille uskonnollisille rakennuksille.
• Mosaiikit ja marmori: Monimutkaiset mosaiikit ja runsasväriset marmoriseinät heijastavat Bysantin valtakunnan ylellisyyttä ja symboliikkaa, keskittyen uskonnollisiin teemoihin ja ikonografiaan.

Tämä arkkitehtoninen tyyli vaikutti suuresti ottomaanien arkkitehteihin, jotka myöhemmin muuttivat sen moskeijaksi, mikä johti sen ainutlaatuiseen bysanttilaisten ja islamilaisten elementtien sekoitukseen.

Miksi Hagia Sofia on tärkeä sekä kristityille että muslimeille?

Hagia Sofialla on syvällinen merkitys sekä kristityille että muslimeille sen roolin vuoksi molempien uskontojen uskonnollisessa historiassa. Kristityille se oli maailman suurin katedraali lähes 1 000 vuoden ajan ja toimi Itäisen ortodoksisen kirkon keskuksena. se oli tärkeiden uskonnollisten seremonioiden tapahtumapaikka, mukaan lukien Bysantin keisarien kruunaus, ja sen mosaiikit, joissa kuvataan Kristusta ja Neitsyt Mariaa, ovat kunnioitettuja kristillisen uskon symboleja.

Muslimeille Konstantinopolin valloituksen jälkeen vuonna 1453 Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi sulttaani Mehmed ii:n toimesta, mikä symboloi islamin voittoa Bysantin valtakunnasta. Rakennuksesta tuli malliesimerkki tulevalle ottomaanien moskeija-arkkitehtuurille, ja se inspiroi monia Istanbulin kuuluisimpia moskeijoita, kuten Süleymaniyeä ja Sinistä moskeijaa. Islamilaisen kalligrafian, mihrabin ja minareettien lisääminen heijasti sen uutta islamilaista identiteettiä.

Hagia Sofia edustaa kahden suuren maailmanuskonnon kohtaamispistettä ja on voimakas symboli sekä kristillisestä että islamilaisesta kulttuuriperinnöstä. Sen jatkuva käyttö ja säilyttäminen heijastavat sen roolia sillan luojana menneisyyden ja nykyisyyden, idän ja lännen sekä kahden maailman suurimman uskonnollisen perinteen välillä.