Istanbul E-pass sisältää Hagia Sophian liput englanninkieliselle opastetulle kierrokselle ammattitaitoisen oppaan johdolla. Lisätietoja saat ”Aukioloajat ja tapaamispaikka” -osiosta.
Hagia Sophia Istanbulissa
Kuvittele rakennus, joka on seissyt samalla paikalla 1 500 vuotta ja ollut kahden uskonnon tärkein temppeli. Se on ortodoksisen kristikunnan keskus ja Istanbulin ensimmäinen moskeija. Se rakennettiin vain viidessä vuodessa. Sen kupoli oli maailman suurin kupoli 800 vuoden ajan: sen korkeus oli 55,60 metriä ja halkaisija 31,87 metriä. Uskontojen kuvauksia rinnakkain. Rooman keisarien kruunajaispaikka. Se oli sulttaanin ja hänen kansansa kohtaamispaikka. Tämä on kuuluisa Hagia Sophia Istanbulissa.
Milloin Hagia Sophia avautuu?
Se on avoinna joka päivä klo 09.00–19.00.
Onko Hagia Sophiaan pääsymaksua?
Pääsylippu sisältyy opastettuun kierrokseen.
Missä Hagia Sophia sijaitsee?
Se sijaitsee vanhankaupungin sydämessä, ja sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä.
Vanhankaupungin hotelleista; Mene T1-raitiovaunulla Sultanahmetin raitiovaunupysäkille. Sieltä on viiden minuutin kävelymatka.
Taksimin hotelleista; Ota funikulaari (F1-linja) Taksimin aukiolta Kabatasiin. Sieltä voit ottaa T1-raitiovaunun Sultanahmetin raitiovaunupysäkille. Pysäkiltä on noin 2–3 minuutin kävelymatka perille.
Sultanahmetin hotelleista; Useimmat Sultanahmetin alueen hotellit ovat kävelymatkan päässä.
Kuinka kauan Hagia Sophiaan tutustumiseen kuluu ja milloin on paras aika vierailla?
Voit tutustua siihen omatoimisesti 15–20 minuutissa. Opastetut kierrokset kestävät ulkopuolelta käsin noin 30 minuuttia. Rakennuksessa on paljon pieniä yksityiskohtia. Koska se toimii nykyään moskeijana, rukousajat kannattaa ottaa huomioon. Aikainen aamu olisi erinomainen aika vierailla siellä.
Hagia Sophian historia
Useimmat matkailijat sekoittavat kuuluisan Sinisen moskeijan Hagia Sophiaan. Topkapin palatsi mukaan lukien nämä kolme Istanbulin suosituinta nähtävyyttä kuuluvat UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Rakennukset sijaitsevat vastakkain, ja niiden merkittävin ero on minareettien määrä. Minareetti on moskeijan sivulla sijaitseva torni. Ennen mikrofonijärjestelmän käyttöönottoa sen tärkein tehtävä oli kutsua rukoilemaan. Sinisessä moskeijassa on kuusi minareettia. Hagia Sophiassa niitä on neljä. Minareettien määrän lisäksi rakennukset eroavat toisistaan historiansa puolesta. Sininen moskeija on ottomaanien rakennuttama, kun taas Hagia Sophia on vanhempi roomalainen rakennus. Niiden ikäero on noin 1 100 vuotta.
Miten Hagia Sophia muuttui kirkosta moskeijaksi?
Rakennus toimi valmistumisensa jälkeen kirkkona ottomaanien aikaan asti. Osmanien valtakunta valloitti Istanbulin vuonna 1453. Sulttaani Mehmed Valloittaja määräsi Hagia Sophian muutettavaksi moskeijaksi. Sulttaanin määräyksestä rakennuksen mosaiikkien kasvot peitettiin, siihen lisättiin minareetteja ja asennettiin uusi mihrab eli Mekan suunnan osoittava rukoussyvennys. Rakennus toimi moskeijana tasavallan ajan alkuun asti. Vuonna 1935 parlamentti määräsi tämän historiallisen moskeijan muutettavaksi museoksi.
Museoksi muuttamisen jälkeen mosaiikkien kasvot paljastettiin jälleen. Nykyään kävijät voivat yhä nähdä kahden uskonnon symbolit rinnakkain, mikä tekee paikasta erinomaisen esimerkin suvaitsevaisuudesta ja yhteiselosta.
Mitä muutoksia tapahtui vuonna 2020, kun Hagia Sophia avattiin uudelleen moskeijana?
Hagia Sophia toimii nykyään moskeijana, joten kulkumahdollisuudet voivat muuttua rukousaikoina.
Millainen pukeutuminen Hagia Sophiassa vieraillessa on sopivaa?
Hagia Sophiassa vieraillessa on tärkeää noudattaa perinteistä pukeutumiskäytäntöä, jota noudatetaan kaikissa Turkin moskeijoissa. Naisten tulee peittää hiuksensa ja käyttää pitkiä hameita tai väljiä housuja säädyllisyyden säilyttämiseksi. Miesten tulee varmistaa, että shortsit ulottuvat polvien alapuolelle. Kaikkien vierailijoiden tulee lisäksi riisua kengät ennen rukoustilaan menemistä.
Museoaikana rakennuksessa ei saanut rukoilla. Kun se kuitenkin jälleen otettiin käyttöön moskeijana, siellä on voinut taas rukoilla määrättyinä aikoina. Olitpa vierailulla turistina tai rukoilemassa, Hagia Sophian uusi käyttötarkoitus tarjoaa sekä rukoilijoille että nähtävyyksien katselijoille mahdollisuuden tutustua sen syvään uskonnolliseen ja historialliseen merkitykseen.
Mitä Hagia Sophian sisällä on?
Hagia Sophian sisällä vierailijat voivat nähdä suuren kupolin, marmoripylväät, islamilaista kalligrafiaa ja jälkiä bysanttilaisista mosaiikeista. Opastettu kierros auttaa ymmärtämään näitä yksityiskohtia sekä rakennuksen bysanttilaista ja ottomaanien aikaista historiaa.
Mistä arkkitehtuurityylistä Hagia Sophia tunnetaan?
Hagia Sophia on tunnettu esimerkki bysanttilaisesta arkkitehtuurista. Sen kuuluisin piirre on rakennusta hallitseva valtava kupoli. Tyylille ovat ominaisia seuraavat piirteet:
-
Keskuskupolit: Hagia Sophian keskuskupolin innovatiivinen rakenne saa sen näyttämään siltä kuin se leijuisi kirkkosalin yllä. Se oli aikansa merkittävä arkkitehtoninen saavutus. Se vaikutti myöhempien ottomaanimoskeijoiden, myös Sinisen moskeijan, suunnitteluun.
-
Riippupilarit: Nämä kolmiomaiset rakenteet mahdollistivat suuren kupolin sijoittamisen suorakulmaiselle pohjalle. Tämä keskeinen innovaatio määritteli bysanttilaista arkkitehtuuria.
-
Valon hyödyntäminen: Arkkitehdit sijoittivat taitavasti ikkunoita kupolin juureen, mikä luo vaikutelman, että kupoli riippuu taivaasta. Valon käyttö jumalallisuuden tunnun luomiseksi muodostui bysanttilaisten uskonnollisten rakennusten tunnusmerkiksi.
-
Mosaiikit ja marmori: Taidokkaat mosaiikit ja värikkäät marmoriseinät kuvastavat Bysantin valtakunnan loistoa ja symboliikkaa. Niiden aiheina ovat uskonnolliset teemat ja ikonografia.
Tämä arkkitehtuurityyli vaikutti suuresti ottomaanien arkkitehteihin, jotka myöhemmin muuttivat rakennuksen moskeijaksi. Näin syntyi sen ainutlaatuinen bysanttilaisten ja islamilaisten elementtien yhdistelmä.
Miksi Hagia Sophia on tärkeä sekä kristityille että muslimeille?
Hagia Sophia on merkittävä sekä kristityille että muslimeille, sillä sillä on ollut tärkeä rooli molempien uskontojen historiassa. Kristityille se oli maailman suurin katedraali lähes tuhannen vuoden ajan ja toimi itäisen ortodoksisen kirkon keskuksena. Siellä järjestettiin merkittäviä uskonnollisia seremonioita, kuten Bysantin keisarien kruunajaisia, ja sen Kristusta ja Neitsyt Mariaa esittävät mosaiikit ovat kristinuskon kunnioitettuja symboleja.
Muslimeille Hagia Sophian muuttaminen moskeijaksi sulttaani Mehmed II:n määräyksestä Konstantinopolin valloituksen jälkeen vuonna 1453 symboloi islamin voittoa Bysantin valtakunnasta. Rakennuksesta tuli esikuva myöhemmälle ottomaanien moskeija-arkkitehtuurille, ja se innoitti monia Istanbulin kuuluisimpia moskeijoita, kuten Süleymaniyen moskeijaa ja Sinistä moskeijaa. Islamilainen kalligrafia, mihrab ja minareetit ilmensivät sen uutta islamilaista identiteettiä.
Hagia Sophia edustaa kahden merkittävän maailmanuskonnon kohtaamista ja on voimakas kristillisen ja islamilaisen kulttuuriperinnön symboli. Sen jatkuva käyttö ja säilyttäminen kuvastavat sen asemaa siltana menneisyyden ja nykyisyyden, idän ja lännen sekä kahden maailman suuren uskonnollisen perinteen välillä.